perjantai 6. maaliskuuta 2015

Kukkia ja timantteja

Heipähei....

Tällä kertaa pähkäilen kukkia. En halua maksaa kukista maltaita ja niihin saa uppoamaan pienen omaisuuden. En ole muutenkaan kukkien suuri fani, koska tapan ne hetkessä. Kauniitahan ne ovat ja aidot ovat aina aitoja, mutta....
Facebookin Häät sivustolla on ollut upeita korukimppuja morsiuskimpuksi, sekä vieheitä.
Esimerkiksi tämänlainen:

 
 
Vaihtoehtoja on lukuisia ja samoin värejä. Ihanan idean tästä tekee se, että kimppu on ikuinen sille kuka sen saakaan. Kuitenkaan tämä ei ole aito ja siitä puuttuu tuoksut ja se fiilis.
Kyselin tarjouksia muutamasta paikasta morsiuskimpusta + vieheistä (3-5kpl). Hinnaksi arvioitiin noin 300€, vaikka kimppu olisi ollut hyvin yksinkertainen ruusuista. Mielestäni hinta on aika kova.
Korukimpun ja teko vieheiden hinta tulisi olemaan reippaasti alle 100€.
No saa nähdä mihin päädyn loppujen lopuksi. Jos mieheni, vaikka tekisi päätöksen tässä suhteessa ;) Hän ei paljoa häihin liittyvistä asioista stressaa. Hyvä niin, sillä tykkään itse suunnitella ja "touhottaa".
 
 
Toinen mistä haaveilen kovasti on sormuksien teettäminen vihki/kihlani vierelle. Siihen ei voi ostaa kaupasta suoraan rivitimanttisormusta, koska sormukseen ei ole keskiosaan tehty korotusta lainkaan.
Tämän näköisestä haaveilen, vaikka keskitimanttini ei ole tuon näköinen. Saatte kuitenkin varmaan ideasta kiinni ;)
(kuva)

Kävin jo kysymässä tarjouksia ja parhaimman sain Tikkurilassa sijaitsevasta Korukaivoksesta. Itseasiassa minulla on jo timantit toista sormusta varten, mutta tosiaan sormusten teettäminen ei silti ole ilmaista. Tällä hetkellä kullan hinta on todella korkea. Molemmat sormukset tulisi maksaa, varmaan noin 1000e luokkaan, ellei jopa hieman enemmän.

Hyvää viikonloppua kaikille!

-Milja

 

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Juhlapaikka Villa Haka

Kävimme tänään katsomassa juhlapaikkaamme. Katselimme hieman pöytien sijoittelua ja mittasimme pöydät liinoja varten. Olemme edelleen aivan haltioissamme paikasta ja olen todella onnellinen, että varasimme sen hyvissä ajoin. Varaukset menevät todella nopeasti kyseiseen paikkaan. Me saimme olla ensimmäinen varaaja kesälle 2015. Saimme siis juuri sen hääpäivän, kun halusimme. Emme halunneet, että häät ovat heinäkuussa keskellä vilkkainta lomakuukautta. Minulla on myös elokuun toinen päivä syntymäpäivä, joten voin juhlistaa sitä samalla.
Minulle myös ehdoton no no, on juhannushäät. Minulle itselle on tärkeää kokoontua juhannuksena mökillemme ihanien ystävien kanssa ja en tosiaan haluaisi häihin sinä päivänä.
Mukana paikkaa oli katsomassa molemmat vanhempamme, sekä kaasoni L.Suunnittelimme jo hieman, mitä missäkin kohtaa tapahtuu esimerkiksi alkumaljat ja kättelyt.
Jaiks reilu 5 kk vielä, en vain malta odottaa. Olen myös yllättynyt budjetista, näyttäisi siltä ettei se enää paisu yli 10 000 euroon. Olemme hankkineet jo ison osan asioita ja jäljellä on toivottavasti enää 8000-9000e maksettavaa, toki yllätyksiä saattaa tulla.
Ostamme juhlapaikalle pöytäliinoiksi ikean lakanoita ja olin valmistaunut maksamaan noin 100€, meillä kuitenkin menee niihin vain noin 35€ :D
Somistevuokraamosta varasimme hopeiset kaitaliinat ja kaikki kynttiläkipot on jo valmiina. Nyt vain itse kynttilät ja hääpäivänä haemme hieman ruusuja koristamaan pöytiä.

Olimme tänään ennen juhlapaikalle menoa vanhemmillani syömässä ja päätin kokeilla häämekkoani jälleen. Olen niin rakastunut siihen ja mikä parasta vetoketju joka ei mennyt lähellekään viimeksi kiinni, niin jäi enää alle 5cm, jotta mekko mahtuu ilman muutoksia. Sen saa pois vaikka päällään seisten JES!!!!

3 viikon päästä pidämme kaaso/bestman tapaamisen, teen ruokaa ja nautimme viiniä/olutta. Agendana olisi vähän suunnitella aikataulua ja käytännön asioita, sekä laittaa kaikki ajantasalle siitä mitä on vielä edessä ja mitä on jo hoidettu.

Tämä suunnittelu on taas vaihteeksi aivan ihanaa, koska koko ajan selkiytyy asioita.

<3<3<3<3<3<3

-Milja



maanantai 16. helmikuuta 2015

Kihjalais- ja vuosipäivä :)

Taas vierähtänyt pieni tovi viime kirjoituksesta.

Lauantaina 14.2 vietimme vuosi- ja kihlajaispäivää (virallinen päivä 10.2). Olemme olleet 4-vuotta yhdessä ja kaksi niistä kihloissa. Rakkaani kosi minua vuosipäivänämme Tallinnassa muutama vuosi takaperin. Siinä ei ollut mitään suurempaa romantiikkaa ja kosinta oli hyvin toivottu ja odotettu. ;)

Meillä on tapana tehdä jotain normaalista arjesta poikkeavaa vuosipäivänämme. Tänä vuonna otimme huoneen Sokos hotelli Helsingistä. Hotelli oli oikein kiva ja huone oli tilava. Meillä oli pöytävaraus 16.30 Stefan's steak houseen ja söimme siellä aivan täydellisen illallisen. Sen jälkeen suuntasimme hetkeksi hotelliin ruokalevolle. Siitä suuntasimme elokuviin katsomaan Vareksen. Pidimme elokuvasta todella paljon.
Vaihtoehtona olisi ollut elokuvan jälkeen suunnata Helsingin yö elämään, mutta me päätettiin ottaa levon kannalta. Jo kello 23.00 aikaan kömmimme sänkyyn ja päätimme nukkua kunnon yöunet. Aamulla söimme iiiiison aamupalan ja lähdimme kävelemään Helsingin kaduille ja katsomaan, miltä ravintolapäivä näyttää.
Oli kaikin puolin onnistunut viikonloppu ja ihanan rentouttava.

Sitten häiden pariin.... Tuntuu, että takki on aika tyhjä. Kaikki isoimmat asiat on jo hoidettu. Nyt pitäisi hoitaa muutama asia tässä parin kuukauden sisällä:

Kanttori (edelleen)
Maistelemaan Snack-buffet antimia ja valitsemaan, mitä haluamme häihin.
Miesten asusteet (liivit, kravatit yms).
Budjetin salliessa, minulle sormuksen teettäminen tai jopa kahden :D
Soittaa juhlapaikalle ja käydä katsomassa hieman pöytiä ja tiloja kertaalleen.
Ottaa yhteyttä bändiin ja sopia yksityiskohdista.
Hankkia kynttilöitä.
Sopia morsiuskimpusta ja vieheistä tarkemmin.
Todistukset muutaman kuukauden päästä (esteettömyys yms)
Hankkia itselleni alusvaatteet.
Avioehdon laadinta.
Kuvaajan kanssa yksityiskohtien sopiminen.
Tapaaminen kaasojen ja bestmanien kanssa ( maaliskuussa)
Pöytäliinojen hankinta.

Mitähän olen mahtanut unohtaa listasta...

Olen kuitenkin todella iloinen, että tein isoimmat hankinnat jo aikaisin, joten nyt ei tarvitse niitä stressata. Varsinkin, kun töitä yllin kyllin ja vapaa-aika menee lähinnä perheen kanssa.
Toukokuussa olisi tarkoitus tehdä ainakin koemeikki. Samalla pitää sopia ajat jolloin, meikkaaja tulee hotelliin, sekä missä vaiheessa laitetaan hiukset hääpäivänä.

Ihanaa viikon alkua teille kaikille <3





keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Popsi popsi porkkanaa....

Minulla alkoi maanantaina PT:n tekemä ruokavalio, mikä kestää 8 viikkoa. Huoh, tällä hetkellä tuntuu loputtomalta ajalta. Aion kuitenkin pysyä ruodussa ja hoitaa homman kotiin.
Minulla on toisen mekkoni kanssa pieni tavoite. Siinä on osittain vetoketju, sekä ylempänä nyöritys. Tämä vetoketju osuus ei mene kiinni, vielä.... Luulen, että noin 10cm kun saa pois keskivartalosta, niin sitten mahtuu. Onneksi on varasuunnitelma jos se ei mahdu. Nimittäin tehdä nyöritys koko matkalle.
Haluisin niin jo laittaa kuvia puvustani, mutten halua sulhaseni näkevän sitä. Haluan pitää sen myös yllätyksenä vieraille (muutama on ne nähnyt).

Olen aika vähäruokainen ja se on ollut todella huono asia (kalorit saattaneet jäädä joinain päivinä alle 1000). Nyt ruokavalion ruokamäärä kauhistuttaa ja joudun tekemään oikeasti töitä, että saan kaiken alas päivän mittaan. Jotkut ateriat jäävät hieman kesken, koska meinaan oksentaa. Uskon kuitenkin, että kehoni tottuu ruokamäärään pian ja saan koko lautasellisen alas. Kaloreita ei tule paljoa päivän aikana ja ne on tarkkaan laskettu. Ruoka on terveellistä, mutta jokainen ruoka-aine on punnittava ja noudatettava ohjeita.

Enää 2kg, niin olen laihduttanut 20kg siitä, kun tyttäremme syntyi. Hurja luku, huh. Nyt jos nostaa 20kg painon, niin se tuntuu todella painavalta Ajatella, että olen kantanut tätä määrää kehossani.
Haluan onnistua niin kovasti, koska haluan olla tyytyväinen itseeni hääpäivänä ja sen jälkeenkin.

Oloni on kuitenkin mitä parhain tällä hetkellä. Olen energinen ja puhkun innosta lähteä salille.
Katsotaan 8 viikon jälkeen paljon painoa on pudonnut ja mitkä ovat kehonmittausarvoni.
Päätin myös etten käy vaa'alla joka päivä, vaan noin kerran kahdessa viikossa. En edes kauheasti mieti vaa'an lukemaa, vaan niitä senttejä. Lähtekää jo pois kehostani :D

-Milja

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Helpotusta häihin



Olemme todella onnekkaita, koska voimme hyödyntää paljon lähipiirimme ammattitaitoa ja suhteita.

Bändi:

Varasimme O`jess nimisen bändin (http://www.ojess.net/). Tuomas Turunen on setäni vaimon veli. Setäni Pete Seppälä on myös ollut mukana bändissä solistina.
Tässä hieman tietoa heistä:

O’JESS on energinen bilebändi, joka keikkailee nykyisin reilun sadan keikan vuosivauhdilla ympäri Suomea. Vuodesta 2004 lähtien tämä timanttinen coverbändi on villinnyt juhlakansaa ravintoloissa, laskettelukeskuksissa, firmojen bileissä ja erilaisissa yksityisissä juhlissa. Ammattimaisella otteella instrumenttejaan hallitseva trio laulaa kaksiäänisesti, sekä täyttää lavan kolmen miehen voimin villillä menolla ja vastustamattomalla hardrock-asenteella.
Torniosta lähtöisin olevat Tuomas Turunen, Juha Ketola ja Jaakko Ketola perustivat O’JESSin Helsingissä marraskuun 19. päivänä vuonna 2003 Snellmanin patsaan lähistöllä sijaitsevassa ravintolassa. Ensimmäinen O’JESS -keikka nähtiin yksityisbileissä Vantaalla 6.11.2004. Homma tuntui toimivan kaikin puolin erittäin hyvin ja siitä lähtien bändin keikkakalenteri onkin täyttynyt tasaisesti sekä julkisista että yksityisistä keikoista.
O’JESS – Rock Party Band soittaa keikoillaan biisejä mm. seuraavilta bändeiltä/artisteilta:
Green day, Bloodhound gang, PMMP, Kings of leon, Lady Gaga, AC/DC, Apulanta, Bon Jovi, Dingo, Bryan Adams, Anssi Kela, Metallica, Popeda, Lenny Kravitz, Yö, Michael Jackson, Billy Idol, Blur, Nirvana, Kuningasidea, Santana…
Teksti on lainattu netistä.
Uskon, että he saavat tunnelman kattoon ja kaikille hyvän fiiliksen. Olen useasti ollut tilaisuudessa, jossa he soittavat. Suosittelen siis heitä kaikilla, mutta vinkki 1.8.2015 on jo varattu ;)

Myös setäni Pete Seppälä lupasi laulaa häissämme. Hänellä on upea ääni ja hän on myös juuri oikea henkilö laulamaan häävalssimme.
Toinen jolta pyysimme muutamaa laulua häälahjaksi, on äitini serkku Vihtori Maijanen. Hän on aivan mahtava tyyppi, sekä todella hyvä trubaduuri. Hän saa ihmiset mukaan ja on varmasti yksi juhlien kohokohdista. Häämme ovat siis hyvin musiikkipainotteiset. 

Toinen missä säästämme on alkoholijuomat, en viitsi asiaa avata sen kummemmin. Alkoholimainontahan on laitonta tänäpäivänä ;)

Kuvaaja tulee myös suhteiden kautta. Hän on ottanut paljon kuvia isäni firmaan liittyen. Mukavaa, kun kuvaaja on tuttu, saamme varmasti paljon enemmän irti niistä. Yleensä epäonnistun aina kuvissa, mutta uskon että rautainen ammattilainen saa minutkin näyttämään kauniilta (ainakin kuvankäsittelyllä). :D

Haaveissa on myös karkki-buffetin sijaan, järjestää "popcorn-buffet". Perhetutullamme on yritys, joka tekee kaikkia erimakuisia popcorneja. Kerron tästä teille myöhemmin lisää, kunhan saamme sovittua hänen kanssaan tarkemmin asioista. Vielä ei ole lyöty mitään lukkoon, joten katsotaan onnistuuko tämä.

Ystäväpiirissämme on hienoja autoja tai ainakin he tuntevat ihmisiä, joilla on. Auto kuitenkin tulee järjestymään lähes varmasti ilmaiseksi. Sen voin sanoa, että se tulee todennäköisesti olemaan todella todella hieno, ainakin jos yksi asia toteutuu. Empäs voi paljastaa sitä, ainakaan tässä vaiheessa. :P

Yksi iso stressin aihe on myös poissa, nimittäin pukujen muutostöiden tekijä. Muutostyöt tekee todella rakkaan ystäväni äiti. Olen tuntenut tämän pojan jo ekalta luokalta ja sitä kautta olen oppinut tuntemaan hänen äitinsä. Hän teki minulle muutostyöt myös vanhojentanssimekkooni. Minulle on iso kunnia, että juuri hän tekee pukuni. Toivon, että hän osaa pyytää asianmukaisen korvauksen. En nimittäin olisi kovin mielelläni antanut pukuani kenellekään muulle työstettäväksi. 

Joku voi ajatella tätä kirjoitusta kerskuiluksi, mutta olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että voimme hyödyntää lähipiiriämme ja muita suhteita. Olemme etuoikeutettuja ja toivoisin, että kaikilla on jotain, mikä helpottaa häiden järjestämistä.

Nöyrimmät kiitokset siis teille kaikille, jos luette tätä. <3

Pian esittelen kaasoni, tai oikeastaan he saavat esitellä itse itsensä. Annan heille vapaat kädet rustata tekstin. Pysykää siis kuulolla ja kaasot alkakaa hommiin :P
P.S ENÄÄ ALLE 6KK <3

-M


sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Usko, toivo ja rakkaus

Pahoittelut blogin hiljaiselosta.
On ollut kiirettä töissä ja saimme koko perhe vatsataudin. Minulla oli pitkästä aikaa kokonainen viikonloppu vapaata ja tottakai meille rantautui tämä inhottava tauti. 

Hääkuulumisia sen verran, että saimme järjestettyä vihkipapin. Äitini työskentelee apulaisrehtorina ja heidän koulullaan käy pastori kerran viikossa. Äitini kysyi, josko hän suostuisi meidät vihkimään ja hän suostui. ;)
Olen ollut muutamissa häissä, missä pappi ei ole ollut mieleeni. Omassa puheessaan kertonut vain kirkon historiaa tai muuta tylsää. Toivon itse, että pappi yrittää tehdä tilaisuudesta mahdollisimman henkilökohtaisen ja puheessaan muistaa meitä hääparia.
Kauhukuva oli myös eräästä papista (omasta seurakunnastamme), joka käyttäytyi erittäin huonosti kummilapseni ristiäisissa. Ei minua kohtaan, mutta kummilapseni vanhempia. Haukkui nimen ja muuta vastaavaa.
Nyt voin huokaista helpotuksesta, koska tiedän ettei meille tätä ongelmaa tule. Äitini on ainakin kehunut häntä todella paljon. Hän myös lähetti oikein lämpimän viestin, suostuttuaan vihkipapiksemme.

Minulle on aina ollut itsestäänselvyys kirkkovihkiminen. En ole mitenkään todella uskonnollinen tai käy kirkossa, mutta uskon Jumalaan. Lähinnä vain pääni sisällä, vaikken tuo sitä muuten julki. Lähdin 2006 vaihto-oppilaaksi jenkkehin ja olin ateisti. Olin käynyt aika kovaa elämänkoulua siihen asti elämääni ja en todellakaan uskonut, että kukaan haluaa aiheuttaa niin paljon pahaa yhdelle ihmiselle (varmasti monella on ollut rankempaakin, mutta näin asian itse koin). Täten en antanut ajatustakaan Jumalalle. Älkää käsittäkö väärin, minulla oli ihana lapsuus, ihana perhe ja kaikki kohdillaan. Minulta vain on kuollut useita ystäviä, sekä silloinen teinirakkauteni oli kaikkea muuta, kuin mitä normaalisuhde olisi ollut. 
Tosiaan haaveet Jenkkivuodesta oli lähinnä leffoista opittuja. Näin silmissäni, kuinka biletän, pidän hauskaa, makaan auringossa, sekä pelaan koripalloa.
No kaikki ei tosiaan mene kuin elokuvissa. Jouduin Rockfordiin (lähellä Chicagoa), missä on samat vuodenajat kuin Suomessa. Perhe oli katolilaisia ja se näkyi vahvasti. Kävin kristillistä yksityiskoulua ja jouduin käymään 3 kertaa viikossa kirkossa. Koulussa myös opiskelimme joka päivä raamattua. 
Aluksi tämä oli iso shokki, railakkaalle teinille. 
Siellä ollessani, ensin tunsin vain suurta ahdistusta. Muutaman kuukauden jälkeen aloin nähdä, kuinka onnellisia ihmiset siellä olivat. Päätin, että annan mahdollisuuden. Pikku hiljaa aloin muuttamaan käsitystäni Jumalasta. 
Olen todella onnellinen, että lähdin vaihto-oppilaaksi ja pääsin siihen perheeseen, joka minulle annettiin. Rauhoituin ja itsenäistyin ihmisenä todella paljon. En usko, että olisin tässä ja nyt, ilman tätä kokemusta. 
Olen edelleen yhteydessä perheeseeni Jenkeissä, sekä olemme vierailleet heidän luonaan aina kun rahatilanne on sen sallinut. Rakastan heitä todella paljon. He ovat myös kutsuttuina häihimme ja toivon todella, että he pääsevät.

Pitäisi vielä hankkia häihimme kanttori. Toivottavasti pappi ja kanttori ei ole mikään yhteispaketti, vaan voimme pyytää pelkän kanttorin seurakuntamme kautta.
;)


-M

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Häämatkan suunnittelua

Häälahjaksi pyydämme rahaa häämatkaa varten.
Olemme jo suunnitelleet matkan Yhdysvaltoihin. Olen itse ollut siellä vaihto-oppilaana 2006 ja matkustanut sinne yhteensä 4 kertaa. Kaksi niistä mieheni kanssa. Meillä asuu myös sukulaisia Minneapolisissa.
Olen käynyt vain pohjoisessa Chicago, Rockford, Wisconsin dells ja Minneapoliksessa.
Haaveissa on siis lähteä hieman katsomaan muitakin paikkoja.
Nyt kun pääsemme kaksin matkaan ilman tytärtämme, niin teemme oikein aktiiviloman.
Ensiksi suuntaamme New Yorkiin, sieltä lennämme Las Vegasiin, vuokraamme auton ja ajamme Los Angelesiin.
En malttaisi odottaa <3
Mieheni ei ole kovin häähössöttäjä, mutta matkan suunnitteluun hän osallistuu sitäkin aktiivisemmin ;)

Olemme jo katselleet hieman hotelleja. Tämä voisi olla hyvä Nyciin, koska se on hyvien kulkuyhteyksien päässä keskustassa, sekä erittäin siisti hotelli: New York Marriott Marquis. Kuvat on lainattu netistä.





Siitä lennämme syntien kaupunkiin Las Vegasiin.
Siellä meillä on kaksi hotelli vaihtoehtoa: Bellagio ja Monte Carlo Casino

Kuvia Bellagiosta:

 



Ja sitten Monte Carlo Casinosta:




Toki budjetti hieman vaikuttaa näiden kahden välillä. Bellagio on huomattavasti kalliimpi.

Tarkoituksena olisi vuokrata Ford Mustang avo-auto ja ajaa Los Angelesiin.
kuva



Sinne emme ole vielä katsoneet mitään tiettyä hotellia, vinkkejä saa antaa! Haluamme, että hotelli on hyvällä alueella, siisti ja siellä olisi uima-allas. Kohtuu hinta on aina plussaa ;)

Sieltä lennämme takaisin Suomeen.

Tulee jo matkaa ajatellessa kamala ikävä tytärtämme. Tämä on ensimmäinen kerta kun olemme hänestä pidemmän ajan erossa. Mitenköhän sitä kestää sen ikävän. Onneksi tiedän, että tyttäremme on täällä parhaassa mahdollisessa hoidossa.
<3

- Milja

maanantai 12. tammikuuta 2015

oho!

Käytiin tänään kaasoni kanssa Lady Birds-nimisessä kaupassa, jossa myydään käytettyjä hääpukuja. Niin kuin edellisessä postauksessa mainitsin, että haluan vielä sovittaa "prinsessamaisempaa" häämekkoa.
Valitsin pukujen joukosta yhden ja laitoin sen myyjän avustuksella päälleni. Tulin ulos pukukopista ja näin kaasoni ilmeestä "voihan helv..." ja sama oli minunkin reaktio. Miksi? Koska se sopi täydellisesti minulle. Eihän sen pitänyt sopia!
Pienen pohdinnan jälkeen minun oli pakko ottaa mekko mukaani. Köyhdyin mukavasti ja mieheni ei ollut kovin iloinen asiasta. Ymmärrän häntä täysin.
Nyt minulla on kaksi unelmieni mekkoa ja ajattelin, että jos käyttäisin näitä molempia hääpäivänä. Kiinan mekolle täytyy keksiä jotain, ehkäpä myyn?
APUA!!! Ei tässä pitänyt käydä näin. Onneksi sain hieman lepyteltyä miestäni ja hän ei ole vihainen asiasta :D
En maksanut näitä hääbudjetti rahoilla ja käytin omia rahojani. Olemme kuitenkin perhe ja näistä isommista hankinnoista pitäisi sopia yhdessä. En vain voinut jättää ihanuutta kauppaankaan.

Kävimme myös Peten Pitoässät-pitopalvelun kanssa tapaamisessa, he valikoituivat meille monien tarjousten joukosta. He olivat oikeastaan ainoat, jotka vastasivat meille henkilökohtaisesti, eikä sitä samaa liirumlaarumia, joka lähtee kaikille. Meillä oli tiettyjä vaatimuksia.
1. Emme halua mitään todella ihmeellistä, mikä yleensä maistuukin pahalta esim. Paahtopaistia + kinuskipunaviiniherkkusienitryffelitomaatti-kastike. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.
Haluamme hyvää, mutta juhlavaa perusruokaa.
2. Emme halua maksaa itseämme kipeäksi.
3. Haluamme, että meitä palvellaan hyvin.

Peten Pitoässät oli harvoja, jotka kunnioittavat toiveitamme, eivätkä ehdottanut meille pakolla mitään valmista menu:ta. He antoivat meillä menunsa, mistä rakensimme meidän näköisen listan.
Appiukkoni teki listaan hieman lisäyksiä, mutta luotan häneen 100%, koska hän on itse ollut ravintola-alalla. Niinkuin aikaisemmin manitsin, hän myös tekee maailman ihanimpia ruokia, oman äitini lisäksi. <3

Pitopalvelun hinnat olivat jopa puolet edullisemmat, kuin monilla muilla (lisäksi menu:t olivat paljon huonompia muilla).

Tänään on paljon tapahtunut häiden osalta ja olen todella hyvällä fiiliksellä.
Kaikki isoimmat hankinnat on nyt tehty ja hoidettu. Seuraavaksi pitää hankkia vihkipappi ja kanttori.

-M





lauantai 10. tammikuuta 2015

Eikun....

Häät ovat jääneet vähän taka-alalle, kun töissä pitää kiirettä. Onneksi järjestelyt ovat hyvällä mallilla.
Maanantaina menemme tapaamiseen cateringin kanssa, mistä kirjoitan teille lisää. Avaan teille myös sitä, miksi valitsimme kyseisen cateringin.

Olen alkanut miettimään, että olisiko sittenkin pitänyt valita toisenlainen puku tai kokeilla enemmän pukuja. Kokeilin vain 5 eri pukua ja valitsin todella ihanan ja kauniin puvun, mutta........ Äääh! Todennäköisesti, vaikka olisin ostanut minkä tahansa puvun niin miettisin samaa. Josko olisi löytynyt vielä parempi. Ihastuin pukuuni ensisilmäyksellä ja samantien tuli fiilis, että tämä se on. Hankimme puvun siis Jenkki-reissultamme viime elokuussa.
Ehkä minun pitää mennä kokeilemaan erityylisiä mekkoja vielä ja toivottavasti totean sen jälkeen, että edelleen minun pukunu on THE PUKU!
En ole vartalontyypiltäni, enkä luonteeltani kovin "tyttömäinen" ja mitkään tylliunelmat tuskin sopivat minulle. Pitäisi vain päästä toteamaan asia, etteivät ne sovi minulle. :D
Kai tämä on normaalia ja naisethan saavat muuttaa mieltään vai miten se meni?

Minun ja mieheni keskustelu eilen:
Minä: "Olen alkanut miettimään, josko minulle sopisikin joku prinsessamaisempi mekko"
N: "No ei sulle sovi, et oo mikään prinsessa"
Minä: "Heiheihei, olet sanonut että oon sun prinsessa ;) "
N: "Niiin.... Oot tietysti mun prinsessa, oot vaan vähän erilainen ku muut prinsessat"
hiljaisuus....
N: Et oo semmonen tyttömäinen prinsessa"
Minä: Naurahtaen "Oleppa nyt hiljaa siinä vaan" :D

Että näin meillä. :P<3

Ihanaa saada sanoa, että tänä vuonna menen naimisiin!! Häitä on suunniteltu jo 2-vuotta.
Aikaa jäljellä:
6kk, 22 päivää, 3 tuntia, 28minuuttia ja 57sekunttia........
IIKS <3


-M






tiistai 6. tammikuuta 2015

Morsiusdieetti

Popsipopsi porkkanaa....

Omalla kohdallani en puhu kyllä morsiusdieetistä, enemmänkin elämäntapa muutoksesta ja pysyvästä laihdutuksesta....

En ole ikinä ollut mikään laiheliini. Minulla on todella isot lihakset ja leveät hartiat. Ulkomuotoni on hyvin maskuliininen.
Raskauden myötä lihosin reippaasti ja synnytyksen jälkeen onnistuin keräämään itselleni lisää kiloja.
Yritin useasti laihduttaa tuloksetta. Aloin ihmettelemään, kun edes nesteitä ei lähtenyt.
Minulla on aina ollut nukahtamisvaikeuksia ja näin ollen joutunut syömään nukahtamislääkkeitäkin. Siirryin kuitenkin imetyksen jälkeen melatoniiniin, koska se on luonnonvalmiste.
Käytin valmistetta säännöllisen epäsäännöllisesti melkein vuoden (tiedän, ettei saisi).
Sitten sain käsiini lehden, missä oli artikkeli naisesta jolla oli myös nukahtamisvaikeuksia.
Siinä hän kertoi, kuinka joutui lopettaa melatoniinin, koska hän lihosi tai ainakaan hän ei saanut kiloja tiputettua.
Sain "ahaa" elämyksen, voisiko laihduttamisen epäonnistuminen osittain johtua tästä valmisteesta (se ei tietenkään ole ainoa syy).
Päätin lopettaa sen käytön....
Muutama kuukausi lopettamisen jälkeen, olin laihtunut 5kg ilman kunnon yritystä. Palkkasin personal trainerin itselleni ja hänen avullaan sain 4 kuukaudessa 7kg pois, sekä useita senttejä.

Nyt olen syönyt melkein vuoden terveellisesti varsinkin arkipäivisin (viikonloppuisin höllään hieman) ja olen tiputtanut melkein 16kg. Aikoinaan ajattelin, että olisin niin tyytyväinen, jos saisin esim 10kg pois häihin mennessä.
"Nälkä kasvaa syödessä" ja nyt vielä tavoitteena on 3-5kg pois. En siltikään ole mikään pikkuinen silloin, mutta normaalivartaloinen. Nämä kilot on kyllä tiukasti kiinni minussa ja palkkasin uudestaan PT:n itselleni. Tapaamiset alkavat 19.1.2015.
Olen urheillut koko ikäni ja tiedän kyllä miten liikutaan ja syödään. Miksi sitten palkkaan PT:n? Tarvitsen jonkun joka iskee minuun motivaatioita, ja pitää huolta viikottaisessa tapaamisessa, etten ole lihonnut. Olisi meinaan noloa mennä tapaamiseen niin, että vaaka näyttää plussaa.
Tarvitsen lähinnä siis apua pääni sisälle :D

On ihanaa, että tänä päivänä voi käyttää vaatteita, mitkä eivät ole jätesäkkejä.

Arkiruokailuni koostuu lähinnä näin:

Aamupala: omena (tiedän ettei riitä, mutta en ole ikinä ollut aamupalan syöjä ja tämä omena on minulta jo todella hyvin)
lounas: Salaattia/kasviksia ja lihaa/kalaa/kanaa
välipala: rahka tai hedelmä
päivällinen: sama kuin lounas

Syön liian vähän, mutta minun on todella vaikeaa syödä noinkin useasti päivässä, Nuorena söin vain yhden aterian koripallo-treenien jälkeen kello. 21.00 illalla. EI HYVÄ!!!
Harjoittelen siis pikkuhiljaa ateriarytmiä. Vaikka olen syönytkin monta ateriaa päivässä jo parin vuoden ajan, niin vieläkään kehoni ei ole tottunut siihen. Joudun joka päivä keskittymään, että hoidan ruokailun kunnolla. Nyt kun aloitan taas joulun jälkeen treenaamaan, niin minun pitää opetella syömään tasaisemmin, enemmän ja monipuolisemmin. Eiköhän se onnistu, kun PT tekee minulle ruokavalion. Tähänkin vain tarvitsen ulkopuolisen sanomaan "tee niin kuin sanon".

Suurin toiveeni on, että saisin käsivarsista kiinteämmät. Häämekkoni on olkaimeton ja varsinkin käsivarret häiritsevät. Vatsaani tietysti haluan kiinteämmäksi, mutta ensimmäinen PT:ni jo sanoi, ettei "ihana" nahkapussukkani raskauden jäljiltä lähde, kuin kirurgin avulla. Olen siis hyväksynyt sen, ettei se kokonaan tule lähtemään. Tehdään sille se mikä pystytään.


-M


perjantai 2. tammikuuta 2015

Mitä häihini ei tule.....

Saatan loukata joitain vieraistani, esimerkiksi vanhempaa väkeä. Häät kuitenkin on oltava meitä hääparia varten, eikä muita varten.
Tässä muutama asia, mitä ette näe häissämme (ellei mieleni muutu).


Kirkko-ohjelma

Siis miksi tämmöisiä edes tehdään? Meille tulee lyhyt kaava, mikä kestää keskimäärin 15-25min. Mitä varten tähän lyhyeeseen seremoniaan tarvitsee ohjelman? Monet ovat olleet häissä ja tietävät suurinpiirtein mitä tuleman pitää.
Virret, mitä lauletaan (en kyllä haluisi, mutta taitaa kuulua kirkkovihkimisen pakollisiin osioihin), voi laittaa seinälle esille. En halua käyttää rahaa turhuuksiin.

Vieraslahjat

Karkkia, runoja, tulitikkurasioita.... plaah.
Itse olen kaikki heittänyt heti suuhuni tai roskiin, en ymmärrä miksi tämmöisiä vielä annetaan.
Jos minulla olisi paljon rahaa ja pystyisin antamaan oikeasti jotain hyödyllistä, niin harkitsisin uudelleen. Nämä pienen budjetin lahjat esim. "karkit kääritty hienoon pakettiin" taikka "tulitikkurasia minkä sisällä on jotain" ovat turhuuksien huipulla.
Kuinka monet ovat säästäneet lahjat, taikka olleet oikeasti iloisia, että saivat lahjan? En usko, että kovin monelle lahjat on häiden mieleenpainuvin asia.
Unohdan tämän siis kokonaan TO DO-listaltamme, sekä säästän rahat muihin asioihin.


Miesten pukuloisto

Kuvitelkaa itsenne kuumana hellepäivänä mustissa pitkissä housuissa, kauluspaidassa, kravatti kireellä ja pikkutakki päällä. Ei ei ei.... Haluan, että kaikilla on rento ja hyvä olla. Minun käy usein häissä sääliksi miehiä, kun hikivana valuu ohimolla ja raukat ovat tulipunaisia.
Uskon, että jokainen osaa pukeutua siististi, vaikka ei olisikaan pukupakkoa. Haluan tietysti, että kaikki kunnioittavat pukeutumisella juhlavaa tilaisuutta.


(Typerät) Hääleikit

Tanssitaan ringissä, luetaan loruja lorupussista, kaulin kiertää... Mitä näitä nyt on.
En myöskään halua pakottaa vieraita osallistumaan leikkeihin. Ketään ei nolata täysin (esim laitetaan sulhanen laulamaan, jotta saa morsiammen takaisin).
On hauskoja hääleikkejä myös, ja näitä saakin olla sopivassa määrin. Osa näistä perinteisistä leikeistä on minusta vain niin mauttomia.
Onneksi luotan kaasoihini ja bestmaneihin (jotka ohjelmat keksivät), ettei mukana ole mitään yllämainittuja.



Toivon, ettei kukaan loukkaannu mielipiteistäni. Jos nämä yllämainitut asiat ovat teidän näköisiä, niin go for it. NE ovat teidän häät ja tehkää niistä juuri sellaiset kuin haluatte. Minulle ja miehelleni ne eivät sovi. Osaamme myös käyttäytyä ja kunnioittaa toisten häissä näitä asioita. <3

kuva



kuva




-M